{"id":520,"date":"2021-03-16T17:57:31","date_gmt":"2021-03-16T15:57:31","guid":{"rendered":"https:\/\/fineduai.mobiesmart.fi\/lms\/?p=520"},"modified":"2021-03-16T17:57:31","modified_gmt":"2021-03-16T15:57:31","slug":"abiturientti-ja-uni","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/fineduai.mobiesmart.fi\/lms\/2021\/03\/16\/abiturientti-ja-uni\/","title":{"rendered":"Abiturientti ja uni"},"content":{"rendered":"

Hannu Reijonen, Lehtori FL, Muuramen lukio<\/span><\/strong><\/em><\/p>\n

Johdanto\u00a0\u00a0<\/strong><\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa mitattiin yhdelt\u00e4toista abiturientilta unen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, unen laatua ja syv\u00e4n unen\u00a0 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ajanv\u00e4lill\u00e4 7.12.2020 – 5.2.2021. T\u00e4h\u00e4n ajanjaksoon mahtui sek\u00e4 tavallista opiskeluaikaa, koeviikko (14.-18.12) ja joululoma (20.12.2020-10.1.2021) sek\u00e4 et\u00e4opetusaikaa (1.2-5.2.2021).\u00a0 N\u00e4in saatiin vertailukohtaa, kuinka uni muuttuu lukuvuoden eri aikoina ja eri opetusaikana.\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n

Tutkimus on jatkotutkimus vastaavalle tutkimukselle lukion toisen vuoden opiskelijoista.\u00a0 (<\/span>https:\/\/fineduai.mobiesmart.fi\/lms\/2020\/12\/22\/tekoaly-lukiolaisen-unen-mittaamisessa\/<\/span><\/a>, luettu 3.3.2021)\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n

Mittaus suoritettiin Suunto 3 -kelloilla. Tulokset koottiin henkil\u00f6kohtaisiin mittausp\u00f6yt\u00e4kirjoihin, p\u00f6yt\u00e4kirjoista tulokset siirrettiin samaan yhteiseen p\u00f6yt\u00e4kirjaan, puuttuvat tulokset korvattiin henkil\u00f6kohtaisilla keskiarvoilla, ja kaikista tuloksista laskettiin keskiarvot. Samalla mallinnettiin suuren tietom\u00e4\u00e4r\u00e4n ker\u00e4\u00e4mist\u00e4 (Big Data) ja puuttuvan tietoaineiston korvaamista. Tuloksien\u00a0 keskiarvoista muodostettiin palkkikuvaajat ja n\u00e4ist\u00e4 tuloksista tehtiin aineistojen tulkinnat.\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n

Uni\u00a0\u00a0<\/strong><\/p>\n

Ihmisen hyvinvoinnille rasituksen ja levon rytmi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, koska taukoamaton rasitus kuluttaa\u00a0 liikaa ihmisen biologista ja psykologista perusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Opiskelijan lepoa ja palautumista voivat\u00a0 h\u00e4irit\u00e4 esimerkiksi vapaa-aikaan ja opiskeluaikaan nivoutuvat tekij\u00e4t tai opiskeluun ja opiskelu tavoitteisiin liittyv\u00e4 stressi. (muokattuna <\/span>https:\/\/www.ttl.fi\/tyontekija\/uni-ja-palautuminen\/<\/span><\/a>,\u00a0 luettu 13.12.2020)\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n

Univaje vaikuttaa negatiivisesti mm. tarkkaavaisuuteen, muistiin, oppimiseen, mielialaan ja\u00a0 asioiden hallintaan. Mit\u00e4 useampaan teht\u00e4v\u00e4\u00e4n ihminen joutuu jakamaan tarkkaavaisuuttaan, sit\u00e4 herkempi h\u00e4n on n\u00e4ille univajeen vaikutuksille. Univajeesta k\u00e4rsiv\u00e4 saa heitt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4stit my\u00f6s luovuudelleen, sill\u00e4 h\u00e4n alkaa ajatella hyvin urautuneesti. (muokattuna <\/span>https:\/\/www.ttl.fi\/tyontekija\/uni-ja-palautuminen\/<\/span><\/a>, luettu 13.12.2020)\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n

Nukkumisen lis\u00e4ksi palautuminen vaatii vaihtelua sosiaalisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Opiskelijoiden vapaa ajan k\u00e4ytt\u00f6 on muuttunut: sosiaalisiin verkostoihin k\u00e4ytetty aika on v\u00e4hentynyt, ja televisioon, kotona oleskeluun, tietokoneeseen ym. k\u00e4ytetty aika on lis\u00e4\u00e4ntynyt. Lepo ei ole vain fyysist\u00e4 nukkumista, vaan my\u00f6s henkinen prosessi. (muokattuna <\/span>https:\/\/www.ttl.fi\/tyontekija\/uni-ja palautuminen\/<\/span><\/a>, luettu 13.12.2020)\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n

Unen aikana syvimmiss\u00e4 univaiheissa soluvauriot korjautuvat ja hermosolujen v\u00e4liset kytkenn\u00e4t vahvistuvat etenkin muistin kannalta t\u00e4rkeill\u00e4 aivoalueilla. N\u00e4ill\u00e4 aivoalueilla syntyy mahdollisesti my\u00f6s uusia hermosoluja viel\u00e4 aikuisi\u00e4ll\u00e4kin. Toisaalta tarpeettomia synapsiyhteyksi\u00e4 karsiutuu paitsi tilan s\u00e4\u00e4st\u00e4miseksi mahdollisesti my\u00f6s energiakulutuksen minimoimiseksi.\u00a0 (<\/span>https:\/\/thl.fi\/fi\/web\/elintavat-ja-ravitsemus\/uni<\/span><\/a>, luettu 13.12.2020)\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n

Uni on herkk\u00e4 terveysmittari. Niin psyykkiset kuin fyysiset rasittavat tekij\u00e4t h\u00e4iritsev\u00e4t herk\u00e4sti\u00a0 unta. T\u00e4m\u00e4n seurauksena y\u00f6uni voi lyhenty\u00e4 tai pidenty\u00e4 normaalista. My\u00f6s uni-valverytmin h\u00e4iri\u00f6t ilmenev\u00e4t joko unettomuutena tai liikaunisuutena. Ne johtuvat ristiriidasta henkil\u00f6n sis\u00e4isen kellon synnytt\u00e4m\u00e4n vuorokausirytmin ja h\u00e4nen ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 noudattaman ulkoisen\u00a0 aikataulun v\u00e4lill\u00e4. (<\/span>https:\/\/thl.fi\/fi\/web\/elintavat-ja-ravitsemus\/uni<\/span><\/a>, luettu 13.12.2020)\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n

Sek\u00e4 lyhentynyt ett\u00e4 pidentynyt y\u00f6uni on ep\u00e4terveellist\u00e4 ja lis\u00e4\u00e4 syd\u00e4n- ja verisuonitautien sek\u00e4 aikuistyypin eli tyypin 2 diabeteksen riski\u00e4. Huonosti nukutun y\u00f6n j\u00e4lkeen v\u00e4symys voimistuu, keskittymiskyky huononee, tarkkaavuus heikkenee, huomiokyky kaventuu, muistaminen vaikeutuu\u00a0 ja reaktionopeudet hidastuvat. N\u00e4m\u00e4 altistavat virheille ja niiden seurauksena my\u00f6s tapaturmille.\u00a0 (<\/span>https:\/\/thl.fi\/fi\/web\/elintavat-ja-ravitsemus\/uni<\/span><\/a>, luettu 13.12.2020)\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n

Unen tarve on yksil\u00f6llist\u00e4. Tyypillisesti aikuisen ihmisen katsotaan tarvitsevan unta noin 7\u20139 tuntia\u00a0 vuorokaudessa. Nuorten unentarve on tyypillisesti hieman aikuista suurempi, noin 8\u20139 tuntia.\u00a0 (<\/span>https:\/\/mieli.fi\/fi\/kehitt\u00e4mistoiminta\/lapset-ja-nuoret\/unitehdas\/unitehdas-unen-abczzz\/kuinka paljon-unta-tarpeeksi<\/span><\/a>, luettu 13.12.2020)\u00a0<\/span><\/p>\n

\"\"

Keskim\u00e4\u00e4rin abiturientti nukkuu 447 minuuttia eli noin seitsem\u00e4n ja puoli tuntia y\u00f6ss\u00e4, mit\u00e4 on l\u00e4hell\u00e4 aikuisen riitt\u00e4v\u00e4n unen alarajaa!<\/p><\/div>\n

Unen vaiheet\u00a0\u00a0<\/strong><\/p>\n

Unen erivaiheissa aivos\u00e4hk\u00f6toiminnassa, lihastoiminnoissa, silm\u00e4n liikkeiss\u00e4, syd\u00e4men sykkeess\u00e4, ruumiinl\u00e4mm\u00f6ss\u00e4 ja hormonierityksess\u00e4 tapahtuu muutoksia.\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n

Y\u00f6uni kulkee vaiheissa. Unen erivaiheissa aivos\u00e4hk\u00f6toiminnassa, lihastoiminnoissa, silm\u00e4n liikkeiss\u00e4, syd\u00e4men sykkeess\u00e4, ruumiinl\u00e4mm\u00f6ss\u00e4 ja hormonierityksess\u00e4 tapahtuu muutoksia.\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n

N\u00e4ist\u00e4 ensimm\u00e4inen kevyen unen vaihe<\/strong> alkaa heti nukahtamisen j\u00e4lkeen. Siin\u00e4 nukkuja on viel\u00e4 unen valveen rajamailla, mutta ote todellisuudesta alkaa h\u00f6lty\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa lihakset\u00a0 rentoutuvat. Unen ensimm\u00e4inen vaihe ei ole pitk\u00e4, vaan kest\u00e4\u00e4 ainoastaan 2-5 minuuttia. Sen j\u00e4lkeen hieman syvenee toiseen kevyen unen vaiheeseen. Siin\u00e4 lihakset rentoutuvat entisest\u00e4\u00e4n, syd\u00e4men syke hidastuu ja ruumiinl\u00e4mp\u00f6 laskee. Kurkun lihasten veltostuminen voi aiheuttaa kuorsausta tai tuhinaa. T\u00e4m\u00e4 vaihe kest\u00e4\u00e4 noin 20 minuuttia. Kahta ensimm\u00e4ist\u00e4 vaihetta\u00a0 kutsutaan yleisesti kevyeksi uneksi.\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n

Kevytt\u00e4 unta seuraa syv\u00e4n unen vaihe<\/strong>, joka alkaa siis noin 25 minuutin kuluttua nukahtamisesta. Sen aikana aivojen s\u00e4hk\u00f6inen toiminta on hitaimmillaan. Syv\u00e4st\u00e4 unesta her\u00e4\u00e4minen on vaikeaa ja ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4. Jos meid\u00e4t her\u00e4tet\u00e4\u00e4n syv\u00e4st\u00e4 unesta, tunnemme olomme unenp\u00f6pper\u00f6isiksi, koska aivomme ovat viel\u00e4 neurokemiallisesti unessa. Syv\u00e4\u00e4 unta pidet\u00e4\u00e4n useiden unen elvytt\u00e4vien teht\u00e4vien kannalta t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 univajeena. Syv\u00e4ss\u00e4 unessa aivojen energiavarastot t\u00e4ydentyv\u00e4t ja kasvuhormonia v\u00e4littyy. Noin nelj\u00e4sosa aikuisen unesta on syv\u00e4\u00e4 unta ja se nukutaan yleens\u00e4 ensimm\u00e4isten 4-5 tunnin aikana. Syv\u00e4 uni on hyvinvoinnille hyvin t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Syv\u00e4\u00a0 uni kest\u00e4\u00e4 noin puoli tuntia. Sen j\u00e4lkeen aivot palaavat nopeasti kevyeen uneen. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa\u00a0 silm\u00e4t alkavat liikkua. Aivot aktivoituvat yht\u00e4 vilkkaiksi kuin valveilla ollessa. Nukkuja n\u00e4kee unta\u00a0 erityisesti vilke- eli REM-unen aikana.\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n

Vilkeuni<\/strong> kest\u00e4\u00e4 noin reilut puoli tuntia, mink\u00e4 j\u00e4lkeen uni alkaa taas syventy\u00e4. Uuden syv\u00e4n unen vaiheen j\u00e4lkeen seuraa taas toinen unenn\u00e4k\u00f6vaihe. N\u00e4it\u00e4 unisyklej\u00e4<\/strong> tehd\u00e4\u00e4n y\u00f6n aikana noin 4-6. Sykli kest\u00e4\u00e4 aina noin puolitoista tuntia kerrallaan. Alkuy\u00f6st\u00e4 syv\u00e4\u00e4 unta on enemm\u00e4n, kun taas aamua kohden unisykleiss\u00e4 REM-jaksot ovat pidempi\u00e4.\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n

L\u00e4htein\u00e4 yhdistettyin\u00e4 <\/span>https:\/\/mieli.fi\/fi\/kehitt\u00e4mistoiminta\/lapset-ja<\/span>nuoret\/unitehdas\/unitehdas-unen-abczzz\/miten-uni-muodostuu <\/span><\/a>ja\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n

https:\/\/www.terveysverkko.fi\/tietopankki\/terveysliikunta\/uni\/<\/span><\/a>, luettu 13.12.2020.\u00a0<\/span><\/p>\n

Tutkimuksen vaiheet\u00a0\u00a0<\/strong><\/p>\n

Kartoitus sopivasta laitteesta aloitettiin kev\u00e4ttalvella 2020, vaihtoehtoina olivat FirstBeat, Polar tai\u00a0 Suunto. My\u00f6s muita vastaavia laitteita etsittiin. Valinta lopulta p\u00e4\u00e4tyi Suunto3:en. Huhti toukokuun aikana tutkimusasetelma alkoi muodostumaan ja kes\u00e4kuun aikana kellot l\u00e4htiv\u00e4t\u00a0 tilaukseen. Muuramen lukioon kelloja saatiin yksitoista kappaletta.\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n

Lukiolaista kakkosluokkalaisille ja abiturienteille l\u00e4hetettiin Wilman kautta kutsuviesti kurssiin\u00a0 osallistumisesta 18.8.2020. Paikalle saapui kaksikymment\u00e4 opiskelijaa, joista yhdest\u00e4toista toisen\u00a0 opiskeluvuoden opiskelijoista muodostettiin ensimm\u00e4inen tutkimusryhm\u00e4 (tutkimustulokset\u00a0 <\/span>https:\/\/fineduai.mobiesmart.fi\/lms\/2020\/12\/22\/tekoaly-lukiolaisen-unen-mittaamisessa\/<\/span>). Abiturienteista\u00a0 muodostuva tutkimusryhm\u00e4 muodostettiin joulukuun 2020 alussa, mukaan ilmoittautui yksitoista\u00a0 abiturienttia.\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n

Kellot luovutettiin abiturienteille 1.12.2020. T\u00e4ll\u00f6in opiskelijoita lyhyesti opastettiin kellon\u00a0 k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja sen yhdist\u00e4misest\u00e4 \u00e4lypuhelimeen. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen opiskelijat tutustuivat ja\u00a0 totuttautuivat kellon k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. 7.12.2020 aloitettiin mittausdatan kokoaminen, opiskelijoille\u00a0 annettiin mittausp\u00f6yt\u00e4kirjan pohja, jonka he tallensivat omalle pilvipalvelimelle.\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n

Lis\u00e4ksi opiskelijat tutustuivat teko\u00e4lyn perusteisiin lukemalla oppikirjan Teko\u00e4lyn perusteita ja\u00a0 sovelluksia (Martti Lehto, Pekka Neittaanm\u00e4ki, Riku Nyrhinen, Anniina Ojalainen, Ilkka P\u00f6l\u00f6nen,\u00a0 Ilkka Rautiainen, Toni Ruohonen, Heli Tuominen, Petri V\u00e4h\u00e4kainu, Sami Ayr\u00e4m\u00f6, Sanna-Mari\u00a0 Ayr\u00e4m\u00f6, 2018) luvut 1. Johdanto, 2. Perusk\u00e4sitteet ja termit, 3. Koneoppiminen, 8. Teko\u00e4ly\u00a0 Suomen yliopistoissa sek\u00e4 luvusta 9. Teko\u00e4lyn soveltaminen ss. 96–98 ja alaluvusta 9.5 terveydenhuollon osuudet.<\/span><\/p>\n

Mittausdata kirjattiin p\u00e4ivitt\u00e4iseen p\u00f6yt\u00e4kirjaan. P\u00f6yt\u00e4kirjaan merkittiin unen m\u00e4\u00e4r\u00e4 (tunnit ja minuutit), unen laatu (prosentteina) ja syv\u00e4n unen m\u00e4\u00e4r\u00e4 (tunnit ja minuutit). Tulokset opiskelijat\u00a0 ottivat joko kellosta tai \u00e4lypuhelimen Suunto sovelluksesta.\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n

Dataa koottiin 5.2.2021 saakka. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen jokainen opiskelija luovutti mittausdatansa, mittausdata muokattiin minuuteiksi kaavalla tunnit*60+minuutit (unen ja syv\u00e4n unen m\u00e4\u00e4r\u00e4) ja unen laatu sellaisenaan (prosentteina). Mittausdatat yhdistettiin yhteiseen mittausmatriisiin vaakarivin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja pystysarakkeena mittaaja (opiskelija).\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n

\"\"

Unen laadun tulkitseminen on ongelmallista, sill\u00e4 pienen otannan takia pienet yksitt\u00e4iset heilahtelut tuloksissa saattavat vaikuttaa voimakkaasti p\u00e4ivitt\u00e4iseen kokonaistulokseen.<\/p><\/div>\n

Mittaustulokset\u00a0\u00a0<\/strong><\/p>\n

Mittausdata saatiin seitsem\u00e4lt\u00e4 abiturientilta, yksi opiskelija j\u00e4tti kurssin kesken, kolmelta opiskelijalta ei saatu tuloksia.\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n

Luonnollista on, ett\u00e4 osalle p\u00e4ivist\u00e4 mittaukset j\u00e4\u00e4v\u00e4t syyst\u00e4 tai toisesta puuttumaan. Koska\u00a0 kyseess\u00e4 on pienen otannan mittaus, niin puuttuvat tulokset pit\u00e4isi tavalla tai toisella korvata\u00a0 jollakin j\u00e4rkev\u00e4ll\u00e4 tavalla tai j\u00e4tt\u00e4\u00e4 huomioimatta. T\u00e4m\u00e4n ongelma j\u00e4tettiin edellisess\u00e4 tutkimuksessa (<\/span>https:\/\/fineduai.mobiesmart.fi\/lms\/2020\/12\/22\/tekoaly-lukiolaisen-unen-mittaamisessa\/<\/span><\/a>)\u00a0 toisen vuoden opiskelijoille ratkaistavaksi l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ll\u00e4 heille 15.11.2020 Wilma viesti\u00a0 mittaustuloksen k\u00e4sittelyst\u00e4. Suurimman suosion saivat sek\u00e4 puuttuvan mittaustuloksen pois j\u00e4tt\u00e4minen ett\u00e4 puuttuvan korvaaminen henkil\u00f6n mittauksien keskiarvolla. N\u00e4ist\u00e4 j\u00e4lkimm\u00e4inen otettiin my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n

Kaikista mittauksista laskettiin p\u00e4iv\u00e4kohtaiset keskiarvot ja niist\u00e4 tehtiin palkkikuvaajat (taulukot ja\u00a0 kuvaajat liitteen\u00e4).\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n

Mittaustuloksien tulkinta\u00a0\u00a0<\/strong><\/p>\n

Jos l\u00e4ht\u00f6kohtana pidet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 nuoren unen tarve on 8–9 tuntia (eli 480–540 minuuttia), niin ensimm\u00e4ist\u00e4 pistek\u00e4yr\u00e4st\u00e4 (Unen m\u00e4\u00e4r\u00e4) n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 opiskelija saa riitt\u00e4v\u00e4sti unta ainoastaan\u00a0 tavallisella opiskeluviikolla sunnuntaita (13.12, 20.12 ja ehk\u00e4 31.1) vastaisena y\u00f6n\u00e4. Syyst\u00e4 tai toisesta loman j\u00e4lkeisen sunnuntain vastaisen y\u00f6n uni ei ollut riitt\u00e4v\u00e4sti palauttavaa. Maanantaita vastaisena y\u00f6n\u00e4 unen m\u00e4\u00e4r\u00e4 putoaa rajusti alasp\u00e4in. Eli tuleva opiskeluviikko pudottaa unen\u00a0 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 alasp\u00e4in (valvominen, my\u00f6h\u00e4\u00e4n nukkumaan meno?).\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n

Keskim\u00e4\u00e4rin abiturientti nukkuu 447 minuuttia eli noin seitsem\u00e4n ja puoli tuntia y\u00f6ss\u00e4, mit\u00e4 on l\u00e4hell\u00e4 aikuisen riitt\u00e4v\u00e4n unen alarajaa! Nuoren unen alarajana pidet\u00e4\u00e4n kahdeksaa tuntia.\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n

Testausaikana koeviikko (14–18.12) pudotti unen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 selke\u00e4sti verrattuna normaaliin opiskeluviikkoon. Joululomalla joulun aatonaatto(!) 23.12 ja uudenvuoden aattona 1.1. unen\u00a0 m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli selke\u00e4sti pienempi kuin muina p\u00e4ivin\u00e4 loman aikana. Et\u00e4opetuksen aikana abiturientit\u00a0 nukkuivat pidemp\u00e4\u00e4n kuin vastaavan normaalin opetuksen aikana.\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n

My\u00f6s muut palkit tukevat edell\u00e4 esitetty\u00e4 tulkintaa, joitakin pieni\u00e4 heittoja saattoi olla unen\u00a0 laadussa ja syv\u00e4n unen m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4, mutta mit\u00e4\u00e4n erityisi\u00e4 uusia huomioita ne eiv\u00e4t antaneet unen\u00a0 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. <\/span><\/p>\n

Unen laatu tuloksista huomattavaa on se, ett\u00e4 yksitt\u00e4isin\u00e4 lomap\u00e4ivin\u00e4 unen laatu putoaa l\u00e4helle\u00a0 tai alle 60 prosentin, eli uni ei ole riitt\u00e4v\u00e4sti palauttavaa. Unen laadun tulkitseminen on\u00a0 ongelmallista, sill\u00e4 pienen otannan takia pienet yksitt\u00e4iset heilahtelut tuloksissa saattavat\u00a0 vaikuttaa voimakkaasti p\u00e4ivitt\u00e4iseen kokonaistulokseen.\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n

Syv\u00e4n unen m\u00e4\u00e4r\u00e4n antaa v\u00e4h\u00e4n toisenlaista tulkittavaakin. Jos ajatellaan kuten suuremmissa tutkimuksissa, ett\u00e4 noin 20 % unesta tulisi olla syv\u00e4\u00e4 unta, niin nuoren syv\u00e4n unen m\u00e4\u00e4r\u00e4n tulisi olla puolentoista tai kahden tunnin luokkaa (96\u2014108 minuuttia) eli noin 100 minuuttia, niin tutkimuksen mukaan abiturientit saavat riitt\u00e4v\u00e4sti syv\u00e4\u00e4 unta (keskiarvo 105 minuuttia eli tunti ja\u00a0 45 minuuttia), mik\u00e4 todetaan positiivisena asiana. Maanantait ovat huolestuttavia my\u00f6s syv\u00e4n unen kannalta.\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n

Abiturienttien mittaustulokset ovat hyvin samanlaiset kuin toisen vuoden opiskelijoista tehdyt\u00a0 mittaukset eli tutkimustulokset ovat yhtenev\u00e4t. Voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 tulokset voidaan yleist\u00e4\u00e4\u00a0 koskemaan kaikkia Muuramen lukion lukiolaisia, ellei jopa kaikkien lukion lukiolaisia.<\/span><\/p>\n

\"\"

Tutkimuksen mukaan abiturientit saavat riitt\u00e4v\u00e4sti syv\u00e4\u00e4 unta (keskiarvo 105 minuuttia eli tunti ja 45 minuuttia), mik\u00e4 todetaan positiivisena asiana.<\/p><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Hannu Reijonen, Lehtori FL, Muuramen lukio Johdanto\u00a0\u00a0 T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa mitattiin yhdelt\u00e4toista abiturientilta unen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, unen laatua ja syv\u00e4n unen\u00a0 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ajanv\u00e4lill\u00e4 7.12.2020 – 5.2.2021. T\u00e4h\u00e4n ajanjaksoon mahtui sek\u00e4 tavallista opiskeluaikaa, koeviikko (14.-18.12) ja joululoma (20.12.2020-10.1.2021) sek\u00e4 et\u00e4opetusaikaa (1.2-5.2.2021).\u00a0 N\u00e4in saatiin vertailukohtaa, kuinka uni muuttuu lukuvuoden eri aikoina ja eri opetusaikana.\u00a0\u00a0 Tutkimus on jatkotutkimus vastaavalle tutkimukselle […]<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":522,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_bbp_topic_count":0,"_bbp_reply_count":0,"_bbp_total_topic_count":0,"_bbp_total_reply_count":0,"_bbp_voice_count":0,"_bbp_anonymous_reply_count":0,"_bbp_topic_count_hidden":0,"_bbp_reply_count_hidden":0,"_bbp_forum_subforum_count":0,"footnotes":""},"categories":[20,64,29,1],"tags":[57,41,67,70],"class_list":["post-520","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ai","category-biohacking","category-datankeruu","category-yleinen","tag-biohakkerointi","tag-datankeruu","tag-suunto-3","tag-unenseuranta","user-has-not-earned"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/fineduai.mobiesmart.fi\/lms\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/520","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/fineduai.mobiesmart.fi\/lms\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/fineduai.mobiesmart.fi\/lms\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/fineduai.mobiesmart.fi\/lms\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/fineduai.mobiesmart.fi\/lms\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=520"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/fineduai.mobiesmart.fi\/lms\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/520\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":525,"href":"https:\/\/fineduai.mobiesmart.fi\/lms\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/520\/revisions\/525"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/fineduai.mobiesmart.fi\/lms\/wp-json\/wp\/v2\/media\/522"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/fineduai.mobiesmart.fi\/lms\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=520"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/fineduai.mobiesmart.fi\/lms\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=520"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/fineduai.mobiesmart.fi\/lms\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=520"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}