{"id":427,"date":"2019-09-10T17:32:12","date_gmt":"2019-09-10T14:32:12","guid":{"rendered":"https:\/\/fineduai.mobiesmart.fi\/lms\/?p=427"},"modified":"2019-09-11T08:57:33","modified_gmt":"2019-09-11T05:57:33","slug":"whatsinaspeaker","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/fineduai.mobiesmart.fi\/lms\/2019\/09\/10\/whatsinaspeaker\/","title":{"rendered":"What’s in a speaker and who do I sound like?"},"content":{"rendered":"

Kuvittele itsesi keskustelemassa yst\u00e4v\u00e4si kanssa. Kuvittele nyt yst\u00e4v\u00e4si nauhoittamassa t\u00e4t\u00e4 keskusteluanne puhelimensa \u00e4\u00e4ninauhurilla. Kuvittele t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen katsovasi keskusteluanne seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 videota itsest\u00e4si puhumassa omalla \u00e4\u00e4nell\u00e4si asioista, joista et ole koskaan \u00e4\u00e4neen puhunut. Tervetuloa t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n – kuvittelit juuri t\u00e4ysin mahdollisen skenaarion teko\u00e4lyn rikastamassa maailmassamme. <\/span><\/p>\n

T\u00e4n\u00e4\u00e4n tiistaina 10.9.2019 otettiin ensiaskeleet Jarko Korpelan filosofian kurssin opiskelijoiden teko\u00e4lyn etiikkaa k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 projektissa Joensuun yhteiskoulun lukiolla, kun vieraaksemme saapuivat nuorempi tutkija <\/span>Ville Vestman<\/span><\/a> It\u00e4-Suomen yliopistosta ja <\/span>SmartICT<\/span><\/a>-projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, lehtori <\/span>Petri Laitinen<\/span><\/a> Karelia amk:sta. Opiskelijat tekev\u00e4t t\u00e4ll\u00e4 filosofian kurssilla teko\u00e4ly\u00e4 eettisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta tarkastelevia esitelmi\u00e4, joten vierailijoiden esitykset teko\u00e4lyyn ja sen sovelluksiin liittyen toimivat v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin mainioina inspiraationl\u00e4htein\u00e4 heid\u00e4n omalle tulevalle ty\u00f6lleen.<\/span><\/p>\n

\"\"

Filosofian kurssin opiskelijoita, jotka tekev\u00e4t kurssilla teko\u00e4lyn etiikkaa k\u00e4sittelevi\u00e4 esitelmi\u00e4. Kuva: Kimmo Kuikka<\/p><\/div>\n

What\u2019s in a speaker?<\/b><\/p>\n

Ville aloitti esityksens\u00e4 kysym\u00e4ll\u00e4 yleis\u00f6lt\u00e4, mit\u00e4 kaikkea ihmisen puheesta voi tunnistaa, jos kuulija ei n\u00e4e puhujaa ollenkaan. Yleisimpi\u00e4 opiskelijoiden tarjoamia vastauksia olivat tietenkin sukupuoli ja murre. Kun asiaa tarkasteltiin hieman syvemmin, opittiin, ett\u00e4 puheesta voidaan havaita monia muitakin seikkoja esimerkiksi ihmisen vireystilaan liittyen; puhe\u00e4\u00e4ni juuri her\u00e4\u00e4misen j\u00e4lkeen on varmastikin hyvin erilainen kuin esimerkiksi urheilutapahtumia innoissaan selostettaessa. Heti per\u00e4\u00e4n saimme my\u00f6s kuulla, ett\u00e4 haastavaksi edell\u00e4 mainittujen asioiden – tai puhujan henkil\u00f6llisyyden – luotettavan tunnistamisen teko\u00e4lyll\u00e4 tekev\u00e4t erilaiset variaatiot puheessa esimerkiksi tunnetilasta johtuen. Murteet, kielet, taustah\u00e4ly, mikrofonin \u00e4\u00e4nenlaatu, \u00e4\u00e4nenpakkausalgoritmit sek\u00e4 akustinen ymp\u00e4rist\u00f6 vaikuttavat my\u00f6s paljon siihen, kuinka luotettavaa tietoa puheesta saadaan irti.<\/span><\/p>\n

\"\"

Mit\u00e4 puheesta voidaan tunnistaa? Kuva: Kimmo Kuikka<\/p><\/div>\n

Syv\u00e4oppiminen, neuroverkot ja niiden opettaminen<\/b><\/p>\n

Ville itse tutkii juuri puhujantunnistusta, joten seuraavaksi tarkastelimme puhujan- ja puheentunnistusteknologian kehittymist\u00e4 viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Huomasimme, ett\u00e4 kehitys on ollut todella vauhdikasta syv\u00e4oppimisen tulon my\u00f6t\u00e4 2010-luvulta alkaen. Syv\u00e4oppimisessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n matemaattisia malleja, syvi\u00e4 <\/span>neuroverkkoja<\/span><\/a>, ja entist\u00e4 laajamittaisempi syv\u00e4oppiminen on mahdollistunut sill\u00e4, ett\u00e4 tutkijoilla ja ohjelmistokehitt\u00e4jill\u00e4 on p\u00e4\u00e4sy big dataan isojen yritysten (esim. Facebook) kiihtyneen tiedonkeruun my\u00f6t\u00e4. Lis\u00e4ksi nykyisin neuroverkkojen laskutoimituksissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n n\u00e4yt\u00f6nohjaimia tietokoneen prosessorin sijasta, mik\u00e4 on paljon tehokkaampaa.<\/span><\/p>\n

Ville havainnollisti syv\u00e4oppimisen k\u00e4sitett\u00e4 hiensoti kertomalla meille kuulijoille, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 edell\u00e4 mainittuja neuroverkkoja opetetaan ker\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 dataa esimerkiksi siit\u00e4, milt\u00e4 koira n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja sy\u00f6tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 mahdollisimman paljon t\u00e4t\u00e4 ker\u00e4tty\u00e4 dataa neuroverkkoon. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen datasta pystyt\u00e4\u00e4n melko suurella todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n se, mik\u00e4 my\u00f6hemmin neuroverkon viimeiselle kerrokselle (sovellukselle) esitetyist\u00e4 kuvista esitt\u00e4\u00e4 koiraa. Saimme my\u00f6s kuulla, ett\u00e4 neuroverkkojen oppimiskyky on kuitenkin rajallinen ja t\u00e4ysin itsen\u00e4ist\u00e4 oppimista tuskin suuremmalti tapahtuu; neuroverkot oppivat sen, mit\u00e4 niille halutaan opettaa. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa kuulijoiden villeimm\u00e4t mielikuvat Terminaattorit-elokuvien kaltaisesta koneiden kapinasta v\u00e4istyiv\u00e4t ainakin hetkellisesti hieman kauemmas taka-alalle. Samassa yhteydess\u00e4 Ville kertoi viel\u00e4, ett\u00e4 dataa tullaan tulevaisuudessa ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n yh\u00e4 enemm\u00e4n automaattisesti, jotta neuroverkkoja voidaan opettaa mahdollisimman suureen dataan pohjaten.<\/span><\/p>\n

\"\"<\/b><\/p>\n

 <\/p>\n

Kiehtovat sovellukset ja kimurantit tulevaisuudenkuvat<\/b><\/p>\n

Seuraavaksi Ville esitteli pitk\u00e4lti h\u00e4nen itsens\u00e4 kehittelem\u00e4n puhujantunnistussovelluksen toimintaa Youtuben tietokannan perusteella. Sovellus vertaa kuulemaansa \u00e4\u00e4nt\u00e4 tietokantaan ja antaa viisi ehdotusta siit\u00e4, kuka olet tai kenelt\u00e4 kuulostat. T\u00e4ss\u00e4 linkki vastaavanlaiseen Celebsoundalike-sovellukseen<\/a>.<\/span><\/p>\n

Esityksen loppupuolella tarkastelussa olivat muun muassa <\/span>deepfake-videot<\/span><\/a>, joilla voidaan rekonstruoida joku poliitikko puhumaan videolla t\u00e4ysin totuudenvastaisia asioita. T\u00e4m\u00e4 kirvoitti keskustelua muun muassa tulevista USA:n presidentinvaaleista ja ulkopuolisten vaikutusyrityksist\u00e4 kyseisiin vaaleihin liittyen. N\u00e4imme my\u00f6s esimerkin <\/span>NVidian kehittelem\u00e4st\u00e4 sovelluksesta<\/span><\/a>, jossa teko\u00e4lyll\u00e4 voidaan generoida t\u00e4ysin uusia kasvoja ottamalla tietyt piirteet jostain referenssikasvosta ja kaikki loput jostain t<\/span>oisesta. Tulevaisuudenn\u00e4kymist\u00e4 teko\u00e4lyn sovelluksien loputtomassa horisontissa kuulimme Villen ajatuksia itseohjautuvista autoista (hankalampi toteuttaa kuin edell\u00e4 kuvaillut luokittelu- tai generointiteht\u00e4v\u00e4t) ja siit\u00e4, kuinka tutkimuksen puolella on jatkuva kilpajuoksu v\u00e4\u00e4renn\u00f6kset mahdollistavien teko\u00e4lysovellusten kehitt\u00e4jien ja teko\u00e4lyll\u00e4 luodun v\u00e4\u00e4renn\u00f6ksen tunnistamisen sovellusten kehitt\u00e4jien v\u00e4lill\u00e4. Aivan aamup\u00e4iv\u00e4n vierailun lopuksi keskustelimme viel\u00e4 siit\u00e4, miten pitk\u00e4lle annamme t\u00e4m\u00e4n valtaisaa tahtia eteenp\u00e4in puskevan teko\u00e4lyn hy\u00f6dynt\u00e4misen menn\u00e4, ja tuleeko kehitys hidastumaan tai jopa loppumaan jossain kohtaa (l\u00e4hi)tulevaisuudessa?
\n<\/span><\/p>\n

\"\"<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

“Toisitko vett\u00e4?”<\/strong><\/p>\n

P\u00e4iv\u00e4n toinen vieraamme Petri Laitinen<\/a> aloitti oman esityksens\u00e4 kysym\u00e4ll\u00e4, mit\u00e4 koneen tarvitsisi tiet\u00e4\u00e4 osatakseen tuoda vaikkapa vett\u00e4 sit\u00e4 pyydett\u00e4ess\u00e4. “Toisitko vett\u00e4” on helppo pyynt\u00f6 ihmiselle, mutta miten on koneen laita? Kysymys sai aikaan h\u00e4mmentyneen hiljaisuuden kuulijoiden joukossa, joten oli aika katsoa Beetzin<\/a> tutkimusryhm\u00e4n video Rosie ja James -roboteista<\/a> paistamassa lettuja. Videon katsomisen j\u00e4lkeen ymm\u00e4rsimme, ett\u00e4 hyvin yksinkertaisenkin k\u00e4skyn toteutuminen vaatii usean tieteenalan osaamisen yhdist\u00e4mist\u00e4, lukemattomia eri vaiheita, internethakuja sek\u00e4 eri j\u00e4rjestelmien, ihmisen ja robotin v\u00e4list\u00e4 kommunikointia, jotta joustava, k\u00e4skynmukainen toiminta robotilta onnistuisi.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Lettujen paistosta p\u00e4\u00e4stiin esineiden internetiin<\/a> ja automatisoituun datankeruun tulevaisuuteen, mist\u00e4 jo aamup\u00e4iv\u00e4n vieraamme Ville puhui omassa esityksess\u00e4\u00e4n. Lopuksi Petri kertoi Karelia ammattikorkeakoulun peliohjelmoinnin suuntautumismahdollisuuksista, ja siit\u00e4, ett\u00e4 tulevaisuuden pelisuunnittelijat saattavat ty\u00f6llisty\u00e4 mit\u00e4 erilaisimmille aloille aina rakennussuunnittelusta autonkorjaukseen VR:n ja AR:n vallatessa koulutusalaa koko ajan kiihtyv\u00e4ll\u00e4 tahdilla.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

 <\/p>\n

Pysyk\u00e4\u00e4h\u00e4n kuulolla syksyn FinEduAI-kuulumisista ja vinkatkaa t\u00e4st\u00e4 blogista kaverillekin! Teko\u00e4lyn etiikasta sitten lis\u00e4\u00e4 opiskelijoiden esitelmien valmistumisen j\u00e4lkeen! \ud83d\ude42<\/p>\n

-Niina<\/p>\n

 <\/p>\n