Kaukana ovat päivät, kun opinnoissaan voi vain sokeasti valita jonkun valmiin kokonaisuuden ja olla ainakin omasta mielestään varma, että valmistuessaan on automaattisesti täsmäkoulutettu juuri johonkin tiettyyn työtehtävään. Nykyinen ja lähitulevaisuuden osaamisen kysyntä on kuitenkin niin dynaamista, että esimerkiksi korkeakouluopintojaan aloittamassa oleva nuori ei voi olla likipitäenkään varma siitä, mitä kaikkia opintokokonaisuuksia hänellä pitäisi olla valmistumiseensa mennessä suoritettuna, mikäli hän haluaa työllistyä juuri haluamalleen alueelle, alalle tai työtehtävään. Tässä jatkuvasti muuttuvassa osaamisen kysynnän ja tarjonnan maailmassa tarvitaankin uusia, esimerkiksi nopeaan koneoppimiseen pohjautuvia, työkaluja, jotta kukin saa oman osaamisensa näkyväksi ja oman opintopolkunsa vastaamaan tulevaisuuden työelämän tarpeita.

Anu Passi-Rauste, HeadAI Oy

Karelia ammattikorkeakoulun 12.12.2019 isännöimän Uraohjaus, tulevaisuususko ja tekoäly -seminaarin ydin oli juuri tässä: mitkä ovat viimeisimmät näkökulmat urasuunnitteluun ja työllistymistaitoihin? Seminaari alkoi Laurean Helena Kasurisen tarjoilemalla, tuoreisiin tutkimuksiin pohjautuvalla yleiskatsauksella opiskelijoiden hyvinvoinnista, tulevaisuudenuskosta sekä urasuunnittelun ja työllistymistaitojen kehittymisestä opintojen aikana. Tämän jälkeen puheenvuoron sai tekoäly-yritys HeadAI:n Anu Passi-Rauste, joka esitteli Microcompetencies-palvelun mahdollisuuksia yksilöiden ja organisaatioiden osaamisen tarjonnan ja kysynnän yhteensaattamisessa. Palvelu muodostaa esimerkiksi osaamisen kysynnän karttoja, mikä mahdollistaa varsin reaaliaikaisen osaamisen tarpeen havainnollistamisen työnhakijalle alueellisesti tai organisaatioittain. Tämä tieto auttaa ja ohjaa yksilöä hakeutumaan tietylle alueelle tai kohdentamaan omia opintojaan vaikkapa eniten kysynnässä olevan taidon haltuunottoa silmällä pitäen.

Tulevaisuuden työnhakijat eivät suinkaan ole pelkkien uusien, heitä varten erityisesti luotujen työkalujen varassa; kaikille tuttu sosiaalinen media on monin tavoin valjastettu palvelemaan työmarkkinoita, niin työnhakijan kuin työnantajankin näkökulmasta. Seminaarin päättänyt Somehow Oy:n Tom Laine käytti oman valtavan vaikuttavan puheenvuoronsa kertomalla somerekrytoinnin nykytilasta ja tulevaisuudenvisioista. Kymmenet somepalvelut ovat jo nykyisin ainakin jossain määrin rekrykäytössä, mutta kullakin on omat erityispiirteensä riippuen esimerkiksi siitä, haluaako yritys löytää työntekijän, joka pystyy aloittamaan työskentelyn parin päivän varoitusajalla vai superammattilaisen, joka erottuu taidoillaan selvästi muista saman alan osaajista vaikkapa LinkedIn-palveluun luodun profiilin perusteella. Aggressiivisen rekrytoinnin lisäksi sosiaalisen median palveluita hyödyntävät myös taitavimmat työnhakijat: yksi löytää lähipiiristään jonkun vaikutusvaltaisen ystävän levittämään sanaa puolestaan, toinen tekee ruotsinkielisen rap-videon omista taidoistaan ja varmistaa näin näkyvyytensä somessa pyöriville headhuntereille ja muille yritysten edustajille.

Tom Laine, Somehow Oy, esittelemässä Sitran tutkimustuloksia työllistymisestä.

Somerekry vaikuttaisi olevan siis äärimmäisen tehokas keino työllistyä ja löytää työvoimaa; koko ajan kasvavaa määrää työpaikkailmoituksista ei enää edes julkaista perinteisillä työnhakufoorumeilla ja nokkelimmat somen käyttäjät lataavatkin profiilinsa täyteen tietoa omasta osaamisestaan, mikä varmistaa kohdennettujen työpaikkailmoitusten näkyvyyden palvelun feedissä. Oma osaaminen täytyisi siis osata tehdä näkyväksi, jotta erottuu massasta. Osaaminen ja soveltuva koulutus ei kuitenkaan Laineen esittelemän tutkimuksen valossa enää yksin riitä: motivaatio, persoona ja sopivuus työpaikan kulttuuriin olivat kaikki sitä tärkeämpiä kriteereitä rekrytoinnissa. Ansioluettelot eivät täten voi olla enää pelkkiä ansioluetteloita; erilaiset CV-blogit ja video-CV:t lisääntyvät huimaa vauhtia, ja kaiken keskiössä on työnhakijan persoonan näkyminen. Äärimmäisen paljon luovuutta vaativa työnhaku on siis rantautunut myös Suomeen. Tämä voi kuulostaa hieman paradoksaaliselta; kaiken uuden teknologian on pelätty lamauttavan luovuuden, mutta nyt kuitenkin näyttää siltä, että esimerkiksi onnistunut työllistyminen vaatii meiltä valtavasti enemmän luovuutta ja ihmistuntemusta kuin koskaan aiemmin.