Hyvinvointikysely lukiolaisille ja opettajille
Uusi oppivelvollisuuslaki, ylioppilastutkintouudistus, korkeakoulujen valintamenettely, korona ja poikkeusolot sekä hybridi- ja etäopetus ovat pitäneet lukiot ja lukiolaiset otsikoissa varsin ahkerasti viimeisten parin vuoden aikana. Lukio-opettajien ja -opiskelijoiden jaksaminen on myös ollut paljon esillä eri medioissa monesti yksittäisten opettajien tai opiskelijoiden haastattelujen myötä. Me FinEduAI-hankkeessa halusimme tietää, voisiko tekoälystä olla apua laajemman hyvinvoinnin ja jaksamisen tilannekuvan hahmottamisessa.
Hankkeen yhteistyöyritys Aiwo Digital Oy toimitti lukioille anonyymin hyvinvointikyselyn, joka poikkesi totutusta monella tapaa. Ensinnäkin kysymyksenasettelu oli hyvin avoin ja pyrki ohjaamaan vastaajia mahdollisimman vähän; lomakkeella oli vain kaksi avokysymystä ja niihin liittyvät skaala-arviot. Avokysymykset koskivat yksilön ja toisaalta kouluyhteisön hyvinvointia, jaksamista ja siihen vaikuttavia tekijöitä, skaala-arviot edellä mainittuihin liittyen asteikolla 0–100 (erittäin hyvä-erittäin huono). Vastaajilta toivottiin mahdollisimman kattavia vastauksia avokysymyksiin.
Laadullinen analyysi tekoälyavusteisesti
Kyselyn yli 1700 vastaajan vastausten laadullinen analyysi ihmisvoimin veisi varmasti satoja tunteja eikä se olisi siis kovinkaan järkevää – saati tehokasta – niin toteutettavaksi. Aiwo Digitalin kyselyssä datan (kyselyn vastausten) analysoinnin hoitikin tekoäly, joka rakensi analyysin perusteella mallin lukioiden tämänhetkisestä tilanteesta yksilöiden ja yhteisön hyvinvointia ja jaksamista kuvaamaan. Mallin tulkitseminen lukion toimintaympäristön filtterin läpi jäi toki lukioille itselleen. Tämä on kuitenkin verrattain helppo tehtävä, kun tilannekuvamallista pääsee suoraan parilla klikkauksella tarkastelemaan kaikkia tiettyyn teemaan liittyviä vastauksia.
Oppiva tilannekuvamalli
Tekoälyn luoma hyvinvoinnin tilannekuvamalli koostuu siis vastausista nousseista pääteemoista, niiden vaikuttavuudesta (kuinka monessa vastauksessa tietystä teemasta on puhuttu) ja teemoihin liittyvien vastausten sentimenteistä (positiivinen-neutraali-negatiivinen). Tilannekuvamallia voi tarkastella käyttämällä erilaisia suodattimia ja täten rajata vastauksia esimerkiksi vastaajan omasta hyvinvoinnistaan antaman skaala-arvion mukaan.
Erityisen mielenkiintoista tässä tekoälyn luomassa hyvinvoinnin ja jaksamisen tilannekuvamallissa on myös se, että lukiot voivat analyysiä tarkastellessaan itse opettaa mallia vaikkapa sen suhteen, millainen vastaus pitäisi tulkita negatiiviseksi, vaikka tekoäly olisi alkuperäisessä analyysissä tunnistanut vastauksen neutraaliksi sävyltään. Tekoälyn tekemän mallin sentimenttianalyysi pohjautuu nimittäin käytettyyn kieleen, joten se ei välttämättä vielä osaa poimia esiin kaikkia lukioiden toimintaympäristössä negatiivisiksi tulkittavia vastauksia – tieto omasta toimintaympäristöstä ja toiminnasta (subject matter expertise) on kuitenkin vain lukioilla itsellään.
Opiskelijoiden oma hyvinvointi ja jaksaminen (opiskelijat kaikista hankkeen lukioista yhtenä ryhmänä)
Uusi oppivelvollisuuslaki, ylioppilastutkintouudistus ja korkeakoulujen valintamenettely ovat siis pitäneet opettajat, lukiolaiset ja heihin kohdistuvat paineet otsikoissa varsin taajaan. Hyvinvointi- ja jaksamiskyselyn tulosten tarkastelu opiskelijoiden ja opettajien osalta erillisinä ryhminä onkin ehkä se hedelmällisin anti, jota tältä pilotilta odotettiin. Kun tarkastellaan vastaajaryhmistä pelkkiä opiskelijoita, kolme pääteemaa oman hyvinvoinnin ja jaksamisen suhteen ovat samat kuin kaikilla vastaajilla yhtenä ryhmänä: “hyvinvointi ja jaksaminen” (1351 vastausta), “vapaa-aika ja arki” (923 vastausta) sekä “opinnot, kokemus opiskelusta ja kouluarki” (638 vastausta, tekoälymallin erilliset pääteemat yhteenlaskettuna niiden samankaltaisuuden vuoksi).
Hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyvistä vastaukset olivat sentimentiltään pääasiassa varsin jakaantuneet; opiskelijoiden henkilökohtaisen hyvinvoinnin tilannekuvamallissa negatiivisiksi, positiivisiksi ja neutraaleiksi merkittyjä vastauksia oli kaikkia liki yhtä paljon. Merkittävän paljon negatiivisia vastauksia kertyi kuitenkin alateemoista väsymys/uupumus, mielenterveys (ml. ahdistus, masennus ja mieliala), stressi ja opiskelun kuormittavuus. Lisäksi yksinäisyydestä ja paineista kirjoitettiin pääasiassa negatiiviseen sävyyn, mutta vastauksia oli näihin liittyen huomattavasti edellä mainittuja alateemoja vähemmän.
Pintapuolisesti katsottuna vapaa-aikaan ja arkeen liittyen kirjoitettiin pääasiassa neutraaliin ja positiiviseen sävyyn. Kun tämän pääteeman alateemoihin kaivautuu hieman syvemmälle, huomaa kuitenkin, että alateemasta riippuen, vastaukset ovat hyvinkin jakaantuneita sentimentiltään. Uneen ja nukkumiseen liittyen on kirjoitettu paljon negatiiviseen sävyyn, mikä selittää osittain hyvinvoinnin ja jaksamisen pääteeman alla ollutta väsymyksen vaikuttavuutta ja negatiivista sävyä. Ihmissuhteisiin, ruokaan ja harrastuksiin (ml. urheilu) liittyen kirjoitettiin eniten positiivissävyisiä vastauksia.
Opiskeluun, kouluun ja kouluarkeen liittyen sentimenttimittari menee jo selvästi enemmän negatiivisen puolelle. Aktiivisimpina negatiivissävyisinä alateemoina (eniten vastauksia aiheeseen liittyen) näyttäytyvät kokeet, ylioppilaskirjoitukset, motivaatio ja koronan vaikutukset (esim. “Ei jaksa, niin paljon töitä että ei saa hetkeäkään olla stressaamatta; oppiaineet tai opetusmetodit eivät motivoi.” ja “Terveyteni henkisellä tasolla on horjunut koronan aikana huomattavasti sillä normaalit asiat peruuntuvat ja arki on yhtä harmaata pilveä.”). Lisäksi työmäärä ja stressi keräsivät paljon vastauksia, jotka olivat negatiivisia sävyltään (esim. “Olen stressaantunut suuresta määrästä tehtäviä asioita. En jaksa hyvin lukiossa, koska minulla on vaikeuksia saada koulutehtävät tehtyä ajoissa.”)
Yksi mielenkiintoisimmista tarkastelukohteista Aiwon tilannekuvamallissa on pääteemojen vaikuttavuuden osio, jossa saa tarkasteltua tiettyyn teemaan liittyvien vastausten määrää ja sentimentin jakautumista noissa vastauksissa. Suodattamalla näkyviin esimerkiksi pelkät negatiiviset vastaukset, näkee varsin selkeästi, mistä aiheesta on kirjoitettu negatiiviseen sävyyn. Tämä voi auttaa kohdistamaan opiskelijoille tarjottavaa hyvinvoinnin ja jaksamisen tukea entistä paremmin. Toisaalta, jos suodattaa näkyviin pelkät positiiviset vastaukset, tietää, mikä on hyvin ja voi tukea niitä osa-alueita entisestään ja ehkä auttaa opiskelijoita huomaamaan hyvin olevien asioiden potentiaalin. Jos rajaa vastaukset sentimentiltään jakaantuneisiin, näkee aiheet, joissa vastaukset ovat vahvasti joko positiivisia tai negatiivisia. Tämä voi auttaa lukioita miettimään toimenpiteitä, joilla saataisiin noissakin aiheissa sentimenttimittari kallistumaan positiivisen puolelle, koska potentiaalia selvästi on.
Oheisissa kuvissa (alla) näkyy selvästi, kuinka väsymykseen, motivaatioon, stressiin ja työmäärään liittyen vastaukset ovat negatiivisia, kun taas ihmissuhteisiin, urheiluun ja ruokaan liittyvät vastaukset ovat positiivisia. Yleisemmällä tasolla liikuttaessa vastaukset ovat selvästi jakaantuneempia (jaksaminen ja hyvinvointi yleisellä tasolla), mikä kertoo ehkä osittain siitä, että tarkemmin rajatusta aiheesta on helpompi puhua joko negatiiviseen tai positiiviseen sävyyn, kun taas yleisemmällä tasolla liikuttaessa vastaukset jäävät helposti “Ihan ok” -tyyppisiksi. Toisin sanoen ne, jotka ovat yleisellä tasolla olleiden avokysymysten pohjalta nostaneet rajatumpia teemoja esille vastauksissaan, ovat puhuneet niistä selvemmin joko positiiviseen tai negatiiviseen sävyyn.
“Terveyteni henkisellä tasolla on horjunut koronan aikana huomattavasti sillä normaalit asiat peruuntuvat ja arki on yhtä harmaata pilveä.”
“Voin hyvin lukioyhteisössäni.”
Yhteisön hyvinvointi opiskelijoiden silmin (opiskelijat kaikista hankkeen lukioista yhtenä ryhmänä)
Opiskelijoilla oli ollut selviä hankaluuksia kirjoittaa lukioyhteisön hyvinvoinnista; moni vastasi yhteisön hyvinvointiin liittyneeseen kysymykseen “Miten kuvailisit jaksamista ja hyvinvointia lukioyhteisössäsi? Mitkä asiat vaikuttavat niihin eniten?” samankaltaisesti kuin omaa henkilökohtaista hyvinvointia ja jaksamista pohtiessaan. Tämän vuoksi opiskelijoiden vastaukset ja niistä tilannekuvamalliin nousseet pääteemat, vaikuttavuus ja sentimentit eivät anna täysin tarkkaa kokonaiskuvaa siitä, mitä lukiolaiset ovat kouluyhteisönsä hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä mieltä.
Opiskelijoiden vastausten pohjalta yhteisön hyvinvoinnin pääteemoista onkin edellä mainitusta syystä johtuen mielenkiintoisinta tarkastella yhteisöä ja yhteisöllisyyttä sekä puitteita. Yhteisöön ja yhteisöllisyyteen liittyen opiskelijat kirjoittivat pääasiassa positiivisia vastauksia (49 %) erityisesti ystäviin, lukioyhteisöön, ilmapiiriin, opettajiin ja ruokaan liittyen. Kun pääteemaa tarkastelee hieman syvällisemmin, alateemojen joukossa on toki niitäkin, joissa sentimentti on pääasiassa negatiivinen. Näiden vastausten lukumäärä on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin niiden alateemojen, joissa sentimenttimittari on enemmän positiivisen tai neutraalin puolella.
Eniten negatiivisia tunteita välittyi vastauksista, jotka koskivat hyvinvointia, stressiä, motivaatiota ja työmäärää (esim. “Olen huomannut lukioyhteisössäni ylipäätään väsynyttä ilmapiiriä. Pimeys ja kylmyys varmasti vaikuttaa eniten jaksamiseen. Myös lukion viimeisiä kursseja käymme tällä hetkellä, joten motivaatio on myös varmasti hieman matalalla.”). Alateema “kaverit” näyttäytyi oheisen vaikuttavuustaulukon aiheiden lisäksi punaisena (negatiivinen), mutta syy tähän on se, että negatiivisiksi luokitelluissa vastauksissa, joissa kaverit mainittiin, puhuttiin jostain muusta aiheesta negatiiviseen sävyyn ja kaverit oli mainittu esimerkiksi hyvinvointia parantavana tekijänä (esim. “Osa opiskelijoista vaikuttaa hieman väsyneiltä ja ei ole motivaatiota koulunkäyntiin. Toki kaverien kanssa yhdessäolo antaa monelle energiaa!”)
“Olen huomannut lukioyhteisössäni ylipäätään väsynyttä ilmapiiriä. Pimeys ja kylmyys varmasti vaikuttaa eniten jaksamiseen. Myös lukion viimeisiä kursseja käymme tällä hetkellä, joten motivaatio on myös varmasti hieman matalalla.”
Puitteet-pääteemaan liittyen opiskelijat kirjoittivat työympäristöstä ja tiloista, viihtyisyydestä, aikatauluista ja työrauhasta, joista sanottiin muun muassa seuraavaa: “Kun porukka ei jaksa keskittyä koulussa, ilmapiiri muuttuu levottomaksi ja on vaikeampi keskittyä.” ja “armoton melu joillain tunneilla saa pääni räjähtämään, sillä en pysty oikein keskittymään hälinässä niin kuin ei varmasti moni muukaan”.
Opettajien oma hyvinvointi ja jaksaminen (kaikkien hankkeen lukioiden opettajat yhtenä ryhmänä)
Lukio-opettajien hyvinvointi ja jaksaminen on ollut koko syksyn erityisen aktiivisesti esillä eri medioissa, joten opettajien vastausten tarkastelu on vähintäänkin yhtä mielenkiintoista kuin opiskelijoiden. Opettajien omaan hyvinvointiin liittyvän kysymyksen tilannekuvamallin pääteemat ovat jo päällisin puolin silmäiltynä sentimentiltään enemmän punaisen eli negatiivisen puolella kuin opiskelijoiden oman hyvinvoinnin pääteemat. Itse pääteemat ovat samansuuntaiset kuin opiskelijoillakin; yleinen hyvinvointi ja jaksaminen, vapaa-aika ja arki sekä työskentely, kokemus työnteosta ja kouluarki yhdistelmänä nousevat kolmeksi suurimmaksi teemaksi.
Vaikuttavuutta pintapuolisesti tarkasteltaessa selvimmin pelkästään negatiiviseen sävyyn kirjoitettiin muutoksiin, opetusryhmiin, oppivelvollisuuden laajentamiseen ja paineisiin liittyen. Negatiivissävyisenä esiin nousseet muutokset liittyvät ainakin osittain medioidenkin esillä pitämiin, lukio-opettajien työn lisääntyneisiin kuormittavuustekijöihin, kuten myös nämä aiheeseen liittyvät vastaukset osoittavat: “Motivaatiotani, jaksamistani ja itse opetustyötäni kuormittavat yhtäaikaiset isot muutokset […] sähköiset materiaalit, uusi LOPS sekä huonosti toimiva rakennemalli vaikuttavat jaksamiseeni ja työni laatuun negatiivisesti. Suuret ryhmäkoot kuormittavat osaltaan myös.”, “Monen uuden asian tulo samaan aikaan tuo myös paineita (lops, yo-tutkinnon uudistus, oppivelvollisuuden laajentaminen).”
Hyvinvoinnin ja jaksamisen pääteeman syvällisempi tarkastelu puolestaan paljastaa sen, että vastaukset, jotka liittyivät työn kuormittavuuteen tai väsymykseen/uneen/lepoon olivat suurelta osin negatiivisia sävyltään. Näissä vastauksissa esiintyy monia muidenkin opettajien vastauksista löytyneitä hyvinvointia heikentäviä seikkoja: “Tällä hetkellä voimat ovat aika lailla loppu. Koko alkusyksy sieltä elokuun ekoista työpäivistä asti on ollut aivan hurja tahti ja todella paljon töitä. Toisen työn takia se jatkuu edelleen vielä päivän tai pari ja lomakin meni pääasiassa töitä tehden. Univaje ja liikunnan puute ovat ne kaksi asiaa, jotka aiheuttavat ongelmia. Ajatukset alkavat synkentyä ja iloisuus ja huumoria alkavat kadota. Huomaan, että töihin ryhtyminen alkaa olla vaikeaa ja sitä huomaa tekevänsä monia muita asioita mieluummin.”, “On kuormittunut ja väsynyt olo. Itselle tyypillinen innostus asioihin on vähenemään päin. Työ on sirpaleista ja aikaa ei ole riittävästi hoitaa omia tehtäviään kunnolla. Ei ole aikaa jutella ihmisten kanssa. Vapaa-ajalla ei ehdi tai jaksa harrastaa liikuntaa. Työasiat pyörivät mielessä.”
Vapaa-ajan ja arjen pääteemaan pureutuminen paljastaa osittain samoja negatiivisesti sävyttyneitä alateemoja kuin mitä edellä on jo mainittu (uni, lepo). Näiden lisäksi opettajat kirjoittivat vapaa-aikaan liittyen harrastuksista ja urheilusta – aivan kuten opiskelijatkin – mutta opiskelijoiden vastauksista poiketen joissakin opettajien vastauksissa sävy oli harrastuksiin liittyen negatiivinen, koska koettiin, että vapaa-ajalle ja harrastuksille ei jää tarpeeksi aikaa (esim. “Vapaa-ajalla ei ehdi tai jaksa harrastaa liikuntaa. Työasiat pyörivät mielessä.” ja “Hyvinvointi ja jaksaminen ovat tällä hetkellä keskimääräistä heikommalla tasolla. Tämä johtuu siitä, että työt vievät arjesta pikkuisen liikaa aikaa, eikä esimerkiksi harrastuksille ja ystävien näkemiselle jää niin paljon aikaa.”).
Työnteon ja kouluarjen pääteeman takana aktiivisimmin esiintyvät alateemat ovat työmäärä, kurssit, motivaatio, opiskelijat, muutokset ja kiire, joista kaikki ovat sentimenttimittarin negatiivisella puolella – ainakin pintapuolin tarkasteltuna. Kyseisiin teemoihin liittyvät vastaukset kertovat muun muassa seuraavaa: “Aikaa ei juurikaan jää muuhun kuin töiden tekemiseen. Työmäärä on suuri.”, “Tällä hetkellä oma jaksaminen ei ole niin hyvä; paljon kuormittavia tekijöitä arjessa, työn hektisyys ja suuri työmäärä, nuorten saamattomuus ja laiskuus, jotka heijastuvat myös omaan motivaatioon.”, “Syksy on ollut normaalia raskaamman tuntuinen. Jaksamisessa on ollut haasteita. Fyysinen vointi hyvä. Eniten on vaikuttanut uusien opetusmateriaalien ja opetussuunnitelman käyttöönotto ja sen tuoma lisätyö sekä iso kurssimäärä nyt syksyllä.”, “Työtä on liian paljon ja opiskelijoiden koulukunto on kovin vaihteleva. Työnjako koulussamme on hyvin epätasainen, tekeville kaatuu liikaa töitä.”
Positiivisena mikroilmiönä työnteon ja kouluarjen teeman alta pilkistää lähiopetukseen paluu ja työtoverit, kuten tämä opettaja vastauksessaan kertoo: “Hyvinvointini ja jaksamiseni on kohentunut viime lukuvuodesta, koska olemme nyt lähiopetuksessa. Nautin työtovereiden seurasta, ja lähityöskentely on sujuvampaa ja mielekkäämpää.”
Mikäli opettajien omaan hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyviä vastauksia rajaa tilannekuvamallissa vielä niin, että katsoo erikseen niiden opettajien (46 kpl) vastauksia, jotka antoivat skaala-arvion 0–40 omalle hyvinvoinnilleen ja niitä opettajia (53 kpl), jotka arvioivat oman hyvinvointinsa ja jaksamisensa skaala-arvoilla 50–100, ovat pääteemojen sentimenttimittarit melko paljon toisistaan eroavat. Ero ei kuitenkaan ole niin räikeä kuin jäljempänä esitelty vastaavanlainen skaala-arvioon perustuva jako lukioyhteisön hyvinvoinnin puolella.
Skaala-arvio omalle hyvinvoinnille 0–40 (0 = erittäin hyvä):
Skaala-arvio omalle hyvinvoinnille 50–100 (100 = erittäin huono):
“Työtä on liian paljon ja opiskelijoiden koulukunto on kovin vaihteleva. Työnjako koulussamme on hyvin epätasainen, tekeville kaatuu liikaa töitä.”
Yhteisön hyvinvointi opettajien silmin (kaikkien hankkeen lukioiden opettajat yhtenä ryhmänä)
Opettajat olivat ymmärtäneet kysymyksen “Miten kuvailisit jaksamista ja hyvinvointia lukioyhteisössäsi? Mitkä asiat vaikuttavat siihen eniten?” koskevan nimenomaan lukioyhteisöä eikä omaa itseä, toisin kuin monet opiskelijat. Opettajien vastaukset yhteisön hyvinvointiin liittyen antavat siis luotettavamman tilannekuvan kuin opiskelijoiden vastauksista esiin nousseet teemat, niiden vaikuttavuus ja sentimentit.
Yhteisön hyvinvointia koskeneeseen kysymykseen oli vastattu taas paljon hyvinvointiin ja jaksamiseen yleisesti liittyen, mutta sen lisäksi yhtä suurena pääteemana opettajien vastauksista esiin nousi yhteisö ja yhteisöllisyys. Kolmas pääteema oli työpaikka ja työyhteisö.
Kaikkien pääteemojen vaikuttavuuden yleiskatsauksen mukaan negatiivista sentimenttiä välittyy erityisesti vastauksista, joissa puhutaan muun muassa opettajista ja henkilökunnasta, uudistuksista, asenteista, kaikkien huomioimisesta ja organisaatiosta. Sentimentti on ollut eniten jakaantunut sekä positiiviseen että negatiiviseen silloin, kun vastauksessa on puhuttu jaksamisesta ja hyvinvoinnista yleisesti, opiskelijoista, ilmapiiristä tai työkavereista (esim. “Jaksamista ja hyvinvointia tukevat aineryhmä ja kollegat. Sitä puolestaan huonontavat isot opetusryhmät ja ylitunnit sekä opiskelijoiden pahoinvointi, johon meidän aikuisten on reagoitava.”). Positiiviseen sävyyn on kirjoitettu muun muassa elämäntilanteesta ja arjenhallinnasta sekä levosta ja palautumisesta.
“Jaksamista ja hyvinvointia tukevat aineryhmä ja kollegat. Sitä puolestaan huonontavat isot opetusryhmät ja ylitunnit sekä opiskelijoiden pahoinvointi, johon meidän aikuisten on reagoitava.”
Aktiivisimmat vastauksista esiin nousseet alateemat yhteisön hyvinvointiin liittyen olivat jaksaminen ja hyvinvointi yleisesti, opiskelun tai työn kuormittavuus, opettajat ja henkilökunta, opiskelijat, ilmapiiri, työkaverit, työyhteisö ja työn mielekkyys. Syvällisempi tarkastelu paljastaa alateemoista samankaltaisia vastauksia yhteisöön kuin omaan itseen liittyen, esimerkiksi väsymyksen ja kiireen: “Myös työkavereissa näkyy paljon väsymystä. Yhteiselle keskustelulle ja asioiden jakamiselle jää vähän aikaa. Tuntuu, että asioihin on vaikea vaikuttaa.”, “Osa kollegoista on niin työuupuneita, että heidän väsymisensä kuormittaa muitakin.”
Positiivisia sävyjä on havaittavissa erityisesti yhteisöön ja yhteisöllisyyteen liittyen, kun vastaukset koskevat työilmapiiriä ja yhteishenkeä (esim. “Minusta henki on yhteisöllinen ja tsemppaava. Kollegat ovat positiivisia, iloisia ja opettajahuoneen henki on tasavertainen ja kunnioittava.”, “Meillä on työyhteisössä ihan hyvä vire ja ihmiset tekevät paljon töitä.”, “Työyhteisössä on eri ikäisiä ihmisiä, mutta lukioyhteisömme vahvuus on hyvä yhteishenki.”)
Huolestuttavinta opettajien vastauksissa liittyen yhteisön hyvinvointiin on se, että niiden 52 opettajan, jotka olivat antaneet 50–100 skaala-arvion lukioyhteisön hyvinvoinnista (100 = erittäin huono), vastaukset olivat vähintään reilusti yli 80 %:sti negatiivisia sentimentiltään (katso alla oleva kuva).
Tältä (alla oleva kuva) näyttää puolestaan skaala-arviona 0–50 (0 = erittäin hyvä) lukioyhteisönsä hyvinvoinniksi arvioineiden opettajien pääteema- ja sentimenttimittari. Lukioyhteisöjen hyvinvoinnin todellisuuden ääripäiden erot ovat siis suuret tämän tilannekuvamallin perusteella.
-Niina
Julkaistu kategoriassa